AJANKOHTAISTA
* * * * *
EU-vaalit 2024
01.06.2024
Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995. EU-parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Se säätää lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja EU:n virastoja. Yli puolet Suomen lainsäädännöstä on lähtöisin Euroopan unionista.
EU:n sisämarkkinoille on taattu neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuminen unionin alueella. EU:lla on ollut suuri rooli yhdenmukaistaa mm. maahanmuuttoa, valuuttoja ja sisämarkkinoita, liikennettä, energiaa, sukupuolten tasa-arvoa, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa. EU myös osti taannoin yhdessä koronarokotteet. Euroopan unionin vuosittainen budjetti on kooltaan noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantuotteesta.
EU-vaalit ovat maailman suurimmat monikansalliset demokraattiset vaalit. Euroopan parlamentti on kaikista EU-instituutioista ainoa demokraattisesti valittu päätöksentekoelin. Äänioikeutettuja on yhteensä noin 360 miljoonaa.
Eurovaaleissa kannattaa äänestää
Eurovaalit tuottavat yhteistä eurooppalaista politiikkaa. Parlamentin jäsenet edustavat lakisääteisesti kaikkia Euroopan kansalaisia. Nämä vaalit ovat tärkeimmät EU-vaalit Suomen EU-jäsenyyden historiassa. Seuraavat eurovaalit järjestetään 2029, joten nyt valittava parlamentti ratkaisee vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttamisen. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä 15 jäsentä valitaan Suomesta Euroopan 720-jäseniseen parlamenttiin seuraaviksi viideksi vuodeksi. Kaikkia suomalaisia ehdokkaita voi äänestää koko maassa.
Demokratia on Euroopassakin taantumassa ja autoritääriset tendenssit ovat voimistuvassa. Äänestämällä on mahdollisuus vaikuttaa keskeisten eurooppalaisten arvojen – oikeusvaltion, demokratian, kansalais- ja ihmisoikeuksien ja turvallisuuden lujittamiseen – ja varmistaa, että EU:n tavoitteet ja Suomen tavoitteet eivät ole keskenään ristiriidassa.
Ennakkoäänestys on käynnissä 29.5.–4.6. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.2024. Vaalien jälkeen täytetään keskeiset virat Brysselissä.
Europarlamentissa toimitaan ylikansallisissa ryhmissä. Vihreät ovat EU-parlamentissa selkeimmin ylikansallinen ryhmä. Vaalien jälkeen eri maiden poliittiset puolueet ratkaisevat, mihin EU-parlamentin poliittisiin ryhmiin ne haluavat kuulua tai hyväksytään. Tämä ratkaisee ryhmien painoarvon parlamentin päätöksenteossa. Parlamentin ensimmäinen istunto on 16.7. ja varsinainen työ käynnistyy 1.11.
EU-parlamentti näyttää nyt tältä
Euroopan puolustaminen
Kärjistyneessä maailmantilanteessa EU:lla on paljon pelissä. 1945 perustettu YK tai 1949 perustettu Euroopan neuvosto eivät ole onnistuneet sotien estämisessä. Tarvitaan vahvempaa kriisinsietokykyä ja huoltovarmuutta, vahvempia kansainvälisiä järjestöjä ja Euroopan puolustuksen vahvistamista.
Euroopan talous ja markkinat
Suomen tavaraviennistä on tällä hetkellä suuntautunut EU:n alueelle 57 prosenttia. Suomen tämän hetken hallituspuolueiden puheiden perusteella Suomi pärjäisi paremmin kansainvälisillä markkinoilla ja hyvinvointipalvelut menestyisivät, jos palkat olisivat pienemmät ja työehdot huonommat. Sokea luottamus markkinoiden tehokkuuteen ja viisauteen on johtanut toistuviin finanssikriiseihin, kun väärinhinnoittelu on synnyttänyt ensin kuplia ja sitten romahduksia.
Vaihtoehto, jossa tähdättäisiin vastuullisen kasvun ja lisäarvon tuottamiseen olisi kaikin puolin parempi. Tarvitaan nykyistä tuottavampaa työtä, josta kannattaa maksaa ja joka antaa mahdollisuuden pitää työntekijöistä hyvää huolta. Talouden ja ekologisen kestävyyden edellytykset on nivottava entistä tiiviimmin yhteen. Suomalaisen teollisuuden, palveluiden ja osaamisen hyödyntämisellä voidaan edistää vihreää siirtymistä Euroopassa.
Kiina ja USA eivät noudata vapaakaupan sääntöjä. Euroopan yhteismarkkinoiden lujittamisessa ja kilpailukyvystä huolehtimisessa USA:n ja Kiinan protektionismia vastaan eivät pienen Suomen voimat yksinään riitä, mutta yksimielinen 450 miljoonan asukkaan EU riittää.
Ekologinen kestävyys
YK:n yleiskokous määritteli 2022 puhtaan, terveellisen ja kestävän ympäristön ihmisoikeudeksi. Ilmasto- ja ekokriisin ratkaisemisessa ja sopeutumisessa aika käy kuitenkin vähiin. Ilmastokriisillä on suora vaikutus sekä turvallisuuteen että talouteen. Ilmastonmuutos on vakava uhka maapallon elämälle, ihmisten terveydelle ja valtioiden taloudelle. Luonnonvarojen ylikulutusta on hillittävä ja siirryttävä tavoittelemaan hyvinvointia terveyden, onnellisuuden, tyytyväisyyden ja hyvän elämän käsitteiden kautta, vaikkapa sosiologi Eri Allardtin sanoin: hyvä elämä koostuu kohtuullisesta elintasosta, mielekkäästä ja vastuullisesta toiminnasta, merkityksellisistä suhteista ja mahdollisuuksista itsensä toteuttamiseen.
Ihmiselämä on välttämättä sopeutettava maapallon ekologiseen kantokykyyn. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite, ettei lämpeneminen ylitä 1,5 astetta, ei näytä toteutuvan. Viime kesä oli pohjoisella pallonpuoliskolla kuumin kahteen tuhanteen vuoteen ja muukin Eurooppa on lämpenemässä historiallisen nopeasti. Ilmastonmuutos uhkaa jo nyt eurooppalaista ruoan tuotantoa ja kotimaassa ilmastotoimien riittämättömyys voi syödä vähitellen koko Suomen talouden pohjaa. EU:n tavoite on pysäyttää luontokato 2030 mennessä.
Tavoitteena tulee olla ekologisesti kestävä, vauras ja hyvinvoiva Eurooppa. Euroopan pitäminen elinkelpoisena tuleville sukupolville edellyttää luonnon ekosysteemien pelastamista ja ilmastonmuutokseen on reagoitava kansainvälisin sitoumuksin, koko maanosan yhteisellä tahdolla, kyvyllä ja voimalla.
Vihreät eurovaaliehdokkaat Tutustu vaaliohjelmaan Lisää EU-vaaleista ja äänestämisestä usein kysytyistä kysymyksistä
* * * * *
VIHREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIÄNI 2024
01.12.2023
Olen Espoon Vihreät ry:n hallituksen jäsen 2024 ja Tapiolan seudun Vihreät ry:n varapuheenjohtaja 2024.
* * * * *
MAAILMAN LUONTOPÄIVÄNÄ 03.03.2023
03.03.2023
YK:n yleiskokous julisti vuonna 2013 maaliskuun 3. päivän maailman luontopäiväksi. Teemapäivän tarkoituksena on muistuttaa meitä luonnon monimuotoisuudesta ja sen haavoittuvaisuudesta.
Ihmiskunta on varhaisimmista ajoistaan alkaen elänyt luonnosta. Luonto on tarjonnut suojan, ruoan ja liikkumisen reittejä. Vähitellen suojat ja liikkumisen tavat ovat muuttuneet. Ruoan etsiminen on muuttunut ruoan tuottamiseksi. Olemme kuitenkin edelleen täysin riippuvaisia luonnon tuottamasta puhtaasta ilmasta, juomavedestä ja viljelykelpoisesta maasta.
1970-luvulla ihminen alkoi kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin ne uusiutuivat. EU:n ja Suomen tavoitteena oli pysäyttää luontokato ensin vuoteen 2010, mutta siinä epäonnistuttiin. Sen jälkeen uusi tavoite asetettiin vuoteen 2020, mutta siinäkin epäonnistuttiin. Luontokato kiihtyi. Maailman talousfoorumin mukaan luontokato on neljänneksi vakavin ihmiskuntaa uhkaava riski. Sen edellä ovat vain ilmastonmuutos, pandemiat ja joukkotuhoaseet. SITRA:n Megatrendit 2023 -raportissa luonnon kantokyky on kaikkien muiden kehityskulkujen keskiössä. Luonnon monimuotoisuus heikkenee niin, että myös ihmisten hyvinvointi on vaarassa. Luonnon köyhtymisen vaikutukset ulottuvat mm. ruokaan, terveyteen, talouteen ja turvallisuuteen.
YK:ssa 2015 sovittu kestävän kehityksen työtä ohjaava Agenda 2030 -toimintaohjelma edellyttää koko yhteiskunnan aktiivisuutta. Meidän on opeteltava uudelleen elämään tasapainossa luonnon kanssa. Siksi EU:lla on vuoteen 2030 ulottuva luonnon monimuotoisuusstrategia. Siksi Montrealissa Kanadassa joulukuussa 2022 pidetty YK:n luontokokous löysi lähes 200 maan kesken sovun luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta. Kokouksen osapuolet pääsivät sopuun maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi osapuolet sopivat siitä, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Ennallistaminen tarkoittaa luontoarvojen palauttamista siellä, missä vahinkoa luonnolle on jo tapahtunut.
Suomessa lähes joka toinen luontotyyppi, noin 80 luontotyyppiä, ja joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Myös maailmalla lajikato kiihtyy edelleen. Maailman nisäkkäistä tuotantoeläimiä on 60 prosenttia, ihmisiä 36 prosenttia ja villejä eläimiä enää vain 4 prosenttia. Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in julkaiseman raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto.
Lajeja katoaa, koska niiden elinympäristöt katoavat tai pirstoutuvat rakentamisen ja maa- ja metsätalouden tieltä. Ihmisen omaan käyttöönsä ottamat alueet laajenevat ja luontoalueiden määrä vähenee. Lajikatoon vaikuttavat lisäksi esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, saastuminen ja liikakalastus. Yhden lajin vähentyminen tai katoaminen käynnistää keskinäisriippuvaisessa ravintoketjussa dominoefektin, jonka seurauksena pienetkin muutokset kertautuvat suuremmiksi ekologisiksi romahduksiksi. Esimerkiksi pölyttäjähyönteisten kato vaikuttaa suoraan maatalouden satoihin.
Koskemattomat alueet ovat nyt jo niin vähissä, että vaikka ne kaikki suojeltaisiin, se ei riitä. Siksi luonnon monimuotoisuutta on vaalittava kaikkialla, myös kaupungeissa. Luontotyyppien suojelu ja varjelu on tärkeää, sillä lajit eivät selviä ilman elinympäristöjään. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää maankäytössä sekä suojelu- että ennallistamistoimia. Siksi myös oman ammattiliittoni Suomen Arkkitehtiliiton vuoden 2023 teemana on luonnon monimuotoisuus.
Ei vettä rantaa rakkaampaa
Maapallosta 70 % on vesistöjen peitossa. Valtameriä ylikalastetaan. Muovia ja lääkkeitä on jo lähes kaikissa vesissä. Suomessa vesistöjen huono kunto johtuu valuma-alueiden ravinteista. Maa- ja metsätalouden päästöt ovat rehevöittäneet ja muuttaneet vesistömme. Lannat ja lannoitteet päätyvät puroihin, ojiin, jokiin ja mereen. Espoossakin ulosteita ja jätevesiä johdetaan yhä maastoon, vesistöihin ja mereen. Haavoittuvan Itämeren tila on erityisen huolestuttava. Sinilevälautat kertovat pinnan alla olevista ongelmista, ihmisen pitkään jatkamasta raskaasta kuormituksesta, fosforin lisääntymisestä ja hapen loppumisesta.
Suojellaan elämää
Ilmasto on yhteinen, mutta luonto ja luonnonvarat ovat paikallisia. Luontoa on siksi varjeltava siellä, missä sitä on. Paikallisesti, lähellä. Myös kaupungeissa.
Perustuslakimme 20 § mukaan ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.” Vastuu siitä, että onnistumme siinä missä aikaisemmin on epäonnistuttu kuuluu siis jokaiselle suomalaiselle.
Terveytemme, hyvinvointimme ja taloutemme ovat riippuvaisia luonnon ekosysteemin hyvinvoinnista. Elämäntapamme, tuotantotapamme ja taloudellisen ajattelumme on välttämätöntä sovittaa maapallon ekologisiin rajoihin. Luontoa ei voi tuhota enempää kuin sitä uusiutuu. Jos jossain luontoa heikennetään, on sitä toisaalla vahvistettava. Taloudellista kestävyyttä ei ole ilman ekologista kestävyyttä.
SITRA:n 2023 julkaiseman Luonto turvaa taloutemme -muistion mukaan jopa 80 prosenttia luonnon monimuotoisuuden katoamisesta kytkeytyy ruoan tuotantoon. Noin puolet maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä ja valtaosaa maasta käytetään rehun kasvattamiseen. On tärkeää, että viljelijöiden, lihantuottajien, elintarvikkeiden tuotantoketjujen, kauppiaiden, ostajien ja päättäjien yhteistyö, ymmärrys ja osaaminen luonnon monimuotoisuuden yhteyksistä kasvaa kaikkialla maailmassa.
Suomessa alkuperäisluonnon häviäminen on ollut voimakkainta soiden hävittämisen johdosta. Kymmenestä miljoonasta suohehtaarista puolet on ojitettu.
Metsillä on merkitystä maapallon keuhkoina, ekosysteemipalvelujen tarjoajina ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä. Laskutavasta riippuen 66-75 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsää. Vanhojen metsien määrä on kuitenkin romahtanut ja puustomme tilavuus on enää puolet siitä, mitä se olisi luonnontilaisena. Viime aikoina on käynyt myös yhä selvemmäksi, että metsä ja puuviljelmä ovat kaksi aivan eri asiaa. Sekä hiilinielu että luonnon monimuotoisuus edellyttävät metsiltä ikää, jota lyhytaikaiset puuviljelmät eivät saavuta koskaan. Metsiemme taloudellinen hyödyntäminen on arvioitava pikaisesti uudelleen. Jos yhdestä puusta tavoiteltava jalostusasteen arvonlisäys kolmin-, viisin- tai kymmenkertaistuu, voi metsiin jäädä paljon enemmän muita puita kasvamaan pitkäaikaisemmaksi hyödyksi.
Nykyisen ja tulevan välille tarvitaan radikaali ero. Ratkaisuja ei saavuteta samoilla arvoilla ja ajatusmalleilla, jotka ovat ongelman synnyttäneet. Vaurastumisella ja teknologialla ei kyetä ratkaisemaan hyvinvointiin vaikuttavia ekologisia kriisejä. Hyvinvointi ei voi enää perustua teollistumisen aikaa leimanneeseen luonnon hävittämiseen ja luontokatoon. Kukoistava elämä ei voi edellyttää jatkuvaa ylikulutusta. Tarvitaan uusia tapoja elää hyvin, ylisukupolvisen vastuun periaatteella. On osattava tunnistaa luonnon ekosysteemejä ja mukautettava oma toiminta niihin.
Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut mittava jälleenrakentaminen ja yhteiskuntien uudistaminen osoittaa suurtenkin globaalien muutosten onnistumisen mahdolliseksi. Nyt tarvitaan vastaavaa uudistumisen henkeä ja yhteisymmärrystä. Tarvitaan ekologinen jälleenrakennus, jossa ylikulutuksen sijaan keskitytään ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin parantamiseen.
* * * * *
SUOMI, RUOTSI JA NATO
18.05.2022
”Kaikki onnistuu hyvin, jos käymme aina käsiin järkevällä mielellä”, lausuu Aapo, järjen ääni, Aleksis Kiven romaanissa Seitsemän veljestä.
Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff ovat toimittaneet tänään Brysselissä Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton sihteeristölle kirjeet, joissa maat ilmaisevat kiinnostuksensa päästä Naton jäseniksi. Suomen kirje on laadittu ulkoministeriössä ja sen on allekirjoittanut ulkoministeri Pekka Haavisto.
Tasavallan presidentti esitti jäsenyyden hakemista valtioneuvoston esityksestä sen jälkeen, kun eduskuntaa oli asiassa kuultu.
Jäsenyys on sekä pieni että suuri muutos. Hakemuksen perusteena on sekä idealismia että realismia – Aapon ”järkevää mieltä”. Suomi ja Ruotsi ovat olleet jo kauan lähes valmiita jäseniä ja ottavat vielä yhden askeleen liittyäkseen yhä tiiviimmin läntiseen arvoyhteisöönsä, jonka tunnusmerkkejä ovat demokratia, oikeusvaltio, yksilön oikeudet ja vapaudet.
Suomen ja Ruotsin valtiollisia sopimuksia täydennetään perusoikeuksien turvaamiseksi, jotta maiden kansalaiset voivat elää rauhassa hyvää ja onnellista elämää.
Demokratia vastaan totalitarismi
Yksinvaltaisen, korruptoituneen, suljetun ja militaristisen Venäjän johtajat pelkäävät eniten demokratiaa. EU ja Nato ovat siksi vihollisia, joita vastaan se hyökkää jatkuvasti. Se vie aggressioita, provokaatioita, propagandaa, etupiiriajattelua ja pahimmillaan sotaa sekä siviileihin kohdistuvaa silmitöntä väkivaltaa rajanaapureihin, itsenäisiin YK:n jäsenvaltioihin, koska omien kansalaisten kanssakäyminen erilaisessa yhteiskunnassa elävien lähinaapurien kanssa koetaan uhaksi.
Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota pitää voida puolustaa tarvittaessa myös asein. Suomella ei ole käytössään omia satelliitteja eikä tiedusteluun tarkoitettuja lentokoneita, mutta Natolla on. Kaiken varalta on hyvä olla mahdollisuus sotilaallisen tuen vastaanottamiseen muilta mailta.
”Eikö ole miehellä valta elää rauhassa ja tahtonsa mukaan omalla kannallansa, koska ei hän seiso kenenkään tiellä, ei loukkaa kenenkään oikeutta? Kuka voi sen kieltää?”, kysyy Seitsemän veljeksen Juhani.
Eurooppa on murroksessa
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat osa Euroopan suurta murrosta.
Tähän astiset Euroopan turvallisuutta koskeneet periaatteet eivät ole estäneet sotaa Ukrainassa. Mitä useampi EU-maa on myös Nato-maa, sitä tiiviimpää EU:n ja Naton yhteistyö voi olla. Eurooppalaisen yhteistyön tiivistymistä tarvitaan, koska Brexitin jälkeisen Iso-Britannian ja Aasiaan suurimman huomionsa keskittävän Yhdysvaltojen rooli Natossa on muuttunut.
Ukrainassa käytävä sota on nostanut näkyviin riippuvuuden fossiilisista polttoaineista ja kiirehdittävän tarpeen maapallon elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tuleville sukupolville. Ilmasto-ongelmat ja turvallisuusongelmat nähdään nyt yhtenä. Samalla on noussut kirkkaammin esiin tarve Euroopan omavaraisuudelle, omalle kyvylle varmistaa rauha ja vakaus ja yhteiselle näkemykselle ratkaista Euroopassa tapahtuvia tai maanosaan kohdistuvia laajoja yhteisiä ongelmia – esimerkiksi sota- ja nälkäpakolaisuutta tai ekologista jälleenrakennusta. Olemme jo nähneet, että ilman EU:ta ja sen toimintakykyä jäsenvaltiot eivät olisi päässeet jaloilleen pandemiasta niin nopeasti kuin on tapahtunut.
Itämeri
Suomi on taloudellisesti täysin riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä.
Itämeren rantavaltioita ovat Tanska, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa sekä Venäjä. Venäjää lukuun ottamatta kaikki muut Itämeren maat kuuluvat Euroopan unioniin. EU-maista vain Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet aikaisemmin Natoon. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet tekevät Itämerestä Naton sisämeren ja yhteistyön syveneminen parantaa huomattavasti mahdollisuuksia turvata Suomelle elintärkeitä meriyhteyksiä.
Turvalliseksi koettu Suomi voi säilyä edelleen vakaana ja houkuttelevana kauppakumppanina ja investointi- ja matkailukohteena.
Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot
Naton sisällä on monia erilaisia yhteisöjä. Sen perinteisiä Euroopan maantieteellisiä ja kulttuurisia alueita ovat Välimeren maat ja Keski-Euroopan maat.
Välimeren maiden suurimmat uhat tulevat Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä. Baltian maiden ja Puolan suurin uhka on Venäjä. Tanskan, Norjan, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Kanadan katse on pohjoisessa Atlantissa, josta puolustusliitto on saanut alkuperäisen nimensä.
Puolustusliitossa kaikki viisi Pohjoismaata muodostavat yhdessä oman arvoyhteisönsä. Suomen ja Ruotsin samankaltaiset hyvinvointiyhteiskunnat vahvistavat pohjoismaista näkemystä ja aktiivista sananvaltaa Natossa.
Hyvä niin.
”Onni, muhkea onni olkoon ainoa toverimme täällä kaikissa toimissa ja töissä, joihin vaan kyntemme pystyy”, sanoo romaanin veljessarjan Juhani.
Naton perussopimus eli Pohjois-Atlantinsopimus Mikä on NATO
* * * * *
ALUEVAALIT
26.01.2022
Historian ensimmäiset aluevaalit on pidetty 23.1.2022. Hyvinvointialueiden luottamushenkilöt on nyt valittu ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Lopulliset, tarkastuslaskentaan perustuvan vahvistetun tuloksen mukaiset tiedot julkistetaan 1.2.
Hallituspuolueet saivat aluevaaleissa valtakunnallisesti yhteensä 58,8 % äänistä. SOTE-uudistuksen laatijat saivat siis vaaleissa valtakunnallisesti enemmän ääniä kuin uudistuksen vastustajat.
Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hallituspuolueet saivat niukan enemmistön 51,4 %:lla.
Espoossa puolesta vai vastaan -suhde oli päinvastainen, 44,3% vastaan 55,7%.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ensimmäisistä aluevaltuutetuista on naisia 68% ja miehiä 32%.
Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 47,5 ja Espoon häpeäksi tuli jäädä maan keskiarvon alle 47,1 %:lla.
Asukkaat ovat laajasti vieraantuneet poliittisesta järjestelmästä, eivät luota siihen, tai katsovat asioiden olevan valmiiksi niin hyvin, ettei niihin tarvitse enää puuttua.
OECD:n toukokuussa 2021 julkaiseman luottamusraportin Drivers of Trust in Public Institutions in Finland mukaan suomalaisten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on erittäin alhainen. Niihin uskoo vähemmän kuin kolmasosa väestöstä. Pelkkä äänestäminen ei enää riitä. Tarvitaan moninaisia osallistuvan demokratian käyntäntöjä, esimerkiksi kansalaisraateja ja avoimia pohdintayhteisöjä, palautekäytäntöjä ja kansalaisaloitteiden ottamista vakavasti.
Usko edustukselliseen kansanvaltaan kaipaa vahvistamista. Puolueiden on pystyttävä osallistamaan asukkaita entistä paremmin myös vaalien välillä. Jos asukkaat tietävät, että heistä, heidän paikallistuntemuksestaan, kokemuksistaan ja tarpeistaan ollaan kiinnostuneita, heitä kuunnellaan ja heidän näkemyksensä ovat päätöksentekijöille arvokkaita, luottamus vahvistuu ja myös päätöksenteon vallankäytön oikeutus paranee.
Vuonna 2025 aluevaalit järjestetään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa. Jää nähtäväksi, lisääkö se äänestysaktiivisuutta ja käykö mahdollisesti niin, että äänestäjät kirjoittavat molempiin lappuihin yksinkertaisuuden vuoksi yhä useammin saman ehdokkaan numerot.
Vihreiden vaalimenestys oli kaiken kaikkiaan pettymys. Länsi-Uudellamaalla Vihreät saivat 14,2% äänistä ja 12,7% valtuustopaikoista.
Espoolaisista Vihreistä tulivat aluevaltuustoon valituiksi Saara Hyrkkö, Hanna Hukari, Henna Partanen, Noora Koponen, Johanna Karimäki, Peppi Seppälä, Anu Rasinsalo ja Henna Hiilamo. Lämpimät onnittelut!
* * * * *
VUODEN VAIHTUESSA
01.01.2022
Espoosta tuli kaupunki 1.1.1972.
50-vuotta täyttävän kaupungin politiikan vuosi 2022 alkaa historian ensimmäisellä aluevaalilla. Ennakkoäänestys on kotimaassa 12.-18.1. ja vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.
Uuden Länsi-Uudenmaan yli 475 000 asukkaan hyvinvointialueen aluevaltuusto aloittaa työnsä 1.3.2022 ja päättää siitä lähtien Espoonkin alueen sosiaali- ja terveysasemien toiminnasta, vammaispalveluista, vanhuspalveluista sekä Länsi-Uudenmaan yhteisen pelastuslaitoksen toiminnasta.
Uudistuksella on kahdenlaista merkitystä: sillä edistetään hyvinvointivaltion valtakunnallista yhdenvertaisuutta ja uudistetaan paikallista vastuunjakoa.
Terveydenhuollon julkinen rahoitus on Suomessa nyt selvästi vähäisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Kotitalouksien ja työnantajien rahoitus on nyt samalla merkittävästi muita Pohjoismaita suurempi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee palvella maan asukkaita yhdenvertaisella tavalla. Kunnan tai asukkaan tulojen riittämättömyys ei saa olla enää terveyspalvelujen saamisen este. Yhdenvertaisuuden kannalta keskeistä on palvelujen saavutettavuus.
Espoolaiset ovat koko Suomeen verrattuna merkittävästi terveempiä monella mittarilla. Espoossa sosiaali- ja terveydenhoidon järjestäminen on siksi lähtökohtaisesti muuta Suomea helpompaa. Siitä huolimatta nyt Espoossa ei pääse hoitoon tarpeeksi nopeasti. Palvelut ja hoitosuhteet on systemaattisesti aliresursoitu. Terveyskeskusten takaisinsoitto ei toimi ja jonot ovat maan suurten kaupunkien pisimmät. Yhteyden saaminen lääkäriin voi olla monen mutkan takana. Lähitulevaisuudessa osa asiakkaista tulee olemaan yhä vanhempia ja huonokuntoisempia ja tarve välittömälle matalan kynnyksen palvelulle tulee olemaan entistäkin tärkeämpää.
Espoolaiselle paikallispolitiikalle on ollut palvelujen edistämisen sijaan tärkeämpää suitsia julkista terveydenhuoltoa, sillä julkisen sektorin palvelujen hitaus edesauttaa lääkäriyritysten menestystä ja terveysalan osakkeet tuottavat hyvin. KELA:n mukaan yksityisistä lääkäripalveluista perityt maksut ovat nousseet huomattavasti yleistä elinkustannusindeksiä nopeammin. Terveydenhuollon yksityissektorille on myös ominaista, että suurimmat yritykset ovat ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa.
Aloittavalla uudella aluevaltuustolla on halutessaan mahdollisuus varmistaa, että matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön ja järjestelyihin panostetaan Espoossakin vihdoinkin riittävästi. Että neuvoloista, terveyskeskuksista ja sairaaloista saa neuvoja, apua ja hoitoa oikeaan aikaan itselle ja omaisille. Että ikäihmisten hoiva, mielenterveyspalvelut, oppilashuolto, lastensuojelu ja päihdepalvelut otetaan vakavasti.
Haluatko antaa äänesi niille, jotka haluavat uudistuksen onnistuvan vai niille, jotka haluavat sen epäonnistuvan?
Äänelläsi voi olla parantava vaikutus. Äänestä!
Aluevaaliehdokkaat Vihreiden aluevaaliohjelma Aluevaltuutetun opas SOTE-uudistus
* * * * *
VIHREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIÄNI 2022
01.01.2022
Olen Espoon Vihreät ry:n hallituksen jäsen kaudella 2022-2023 ja Tapiolan seudun Vihreät ry:n varapuheenjohtaja 2022.
* * * * *
KOKEMUKSIA ESPOOLAISEN KAAVOITUKSEN LAILLISUUSONGELMISTA 2021
27.12.2021
Vuosi 2021 paljasti toistuvasti espoolaisen kaavoituksen ja valtuuston päätöksenteon laillisuusongelmia. Toistuvaksi ongelmaksi on muodostunut rakentamisen maksimointi, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen laiminlyönti sekä riittämätön vaihtoehtojen vertailu.
Kiitos ongelmien esiin nostamisesta kuuluu sekä viranomaisille että aktiivisille, hereillä oleville paikallisyhdistyksille ja asukkaille.
Toukokuu: Finnoon keskus
Korkein hallinto-oikeus totesi toukokuussa 2021 Espoon kaupunginvaltuuston 2018 hyväksymän Finnoon keskuksen kerrostalokorttelien asemakaavan kuntalain perusteella lainvastaiseksi. Rakentamista painottanut asemakaava ei turvannut riittävästi Suomenojan lintukosteikkoa. Kaavasta oli valittanut Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa.
Heinäkuu: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE) käsittää noin puolet Espoon alueesta. Uudenmaan ELY-keskus toi heinäkuussa 2021 esille, että tämä yleiskaava ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja on ristiriidassa MAL-sopimuksen kanssa, jossa Espoon kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan vähintään 90% uusista asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja että väestöstä 85% tulisi sijoittua kestävän liikkumisen vyöhykkeelle. Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että kaavaehdotus ei täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteita eikä yleiskaavan sisältövaatimuksia.
Syyskuu: Suvisaaristo
Helsingin hallinto-oikeus totesi syyskuussa, että Suvisaaristoa koskeva 60 hehtaarin Bergön osayleiskaava on useilla perusteilla lainvastainen ja kumosi Espoon kaupunginvaltuuston 2019 tekemän päätöksen. Uudenmaan ELY-keskus oli valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt marraskuussa valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksestä.
Marraskuu: Espoon keskus
Helsingin hallinto-oikeus kumosi marraskuussa Espoon kaupunginvaltuuston 2020 hyväksymän Espoonjoen rantaa ja Espoon tuomiokirkon naapurustoa koskevan Jokisillan kerrostalorakentamisen asemakaavan. Asemakaava ei ottanut huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaalimista ja asemakaavan taustaselvitykset olivat puutteellisia. Asemakaavasta olivat valittaneet Pro Espoonjoki ry, Espoon ympäristöyhdistys ry ja yksityishenkilö.
* * * * *
LAUTAKUNTIEN ALOITTAESSA
18.09.2021
Espoon uusi yhdistetty ympäristö- ja rakennuslautakunta aloitti kautensa 15.9. ja uusi kaupunkisuunnittelulautakunta 16.9.
Samalla viikolla Suomi hyväksyi Davosin julistuksen. Suurimmat kaupunkimme ovat jo (Espoota lukuun ottamatta) sisällyttäneet arkkitehtuuripoliittisiin ohjelmiinsa julistuksen keskeisiä arvoja, tavoitteita ja periaatteita.
Davosin julistus toteaa, että korkealaatuisella rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys sellaisen kestävän yhteiskunnan luomisessa, jonka ominaispiirteitä ovat hyvä elämänlaatu, kulttuurien monimuotoisuus, yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yhteenkuuluvuus sekä talouden tehokkuus. Julistus toteaa edelleen, että rakennetun ympäristön alalla on kiireellisesti omaksuttava kokonaisvaltainen humanistinen näkemys tavastamme muokata elintilaamme ja perintöä, jonka jätämme jälkeemme ja että kulttuuriset arvot tulee asettaa lyhyen aikavälin taloudellisen hyödyn edelle.
Julistuksen mukaan korkealaatuisen rakennuskulttuurin on mahdollista kukoistaa vain, jos asiasta käydään monialaista vuoropuhelua ja päättäjät, toimivaltaiset viranomaiset ja alan ammattilaiset tekevät keskenään yhteistyötä eri tasoilla ja yli sektorirajojen. Monialaisten ja laajaa keskustelua herättävien suunnittelukilpailujen järjestäminen on yksi tärkeimmistä keinoista edistää rakennuskulttuurin korkeaa laatua. Korkealaatuisen rakennuskulttuurin toteuttaminen edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan osallistumista sekä tiedostavaa ja valveutunutta yleisöä.
Samalla viikolla Ympäristöministeriö julkaisi VTT:n tutkimukseen perustuvan katsauksen Asuntotuotannon laatumuutokset 2005–2020, joka kertoo miten asuntotuotanto on Suomessa 15 vuodessa muuttunut, niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi kerrostaloyksiöitä rakennettiin jakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun.
Pitkään valmisteltu uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on lähdössä lausuntokierrokselle ja uudistuksen päätavoitteita ovat rakentamisen laadun ja vastuiden parantamisen, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan lisäksi alan digitalisaation edistäminen.
Uusien lautakuntien aloittaessa on käynyt selväksi, että lautakuntien jäsenien arvot, käsitykset ja tavoitteet ovat erittäin kaukana toisistaan. Espoolle ei tulla laatimaan muiden suurimpien kaupunkiemme kaltaista arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. Kaupungin johdonmukainen kaavoittaminen ja rakentaminen Davosin julistuksen tai lakimuutostavoitteiden viitoittamalla tiellä tulee olemaan erittäin vaikeaa.
* * * * *
KUNTAVAALIEN JÄLKEEN
30.08.2021
2021 kuntavaalit on pidetty, poikkeuksellisissa olosuhteissa, kahden kuukauden viiveellä. Espoossa oli 225 442 äänioikeutettua, 131 234 annettua ääntä ja 772 ehdokasta.
Espoon valtuusto on 30.8.2021 vahvistanut luottamustehtävien paikkajaon valtuustokaudelle 30.8.2021- 31.5.2025. Toimin varajäsenenä kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä uudessa yhdistetyssä ympäristö- ja rakennuslautakunnassa.
Toimin syksystä 2021 alkaen myös Tapiolan Seudun Vihreät ry:n hallituksessa.
Ilmastonmuutoksen, hyvinvoinnin ja talouden yhteensovitus edellyttää sekä valtakunnallisia että kuntatason ratkaisuja ja mielellään sellaisia, jotka mahdollisimman moni voi hyväksyä. Monet asiat Espoossa – mm. yhdyskuntarakenne, asuminen, liikenne ja palvelut – muuttuvat joka tapauksessa nopeasti ja päätösesitysten vaikutusten arvioinnissa on tärkeää kuulla muitakin kuin suurimman puolueen valmistelijoita ja päätöksentekijöitä. Espoon varhaiskasvatuksen vaikeaan henkilöstöpulaankin tulee löytää ratkaisu ja kaupungin rahankäyttö vaatii jatkuvaa hereillä oloa.
* * * * * * * * * *
Olen mukana Espoon Vihreissä edistämässä tiedolla, taidolla ja sydämellä elinympäristön, palvelujen ja liikkumisen laatua, kaupunkikulttuuria ja kestävää taloutta.
Käsittelen näitä teemoja yksityiskohtaisemmin blogikirjoituksissani.
Ilmastonmuutos, resurssien ylikulutus, kiihtyvä luontokato ja asukkaiden vaikuttamisen keinojen puutteet maalaavat eteemme synkkiä pilviä. Monien tulevaisuususko on syystäkin koetuksella.
Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen, mutta siihen tarvitaan tekoja ja toimintaa. Voimme kaikki olla muutoksentekijöitä toivotun tulevaisuuden puolesta.