ESPOOSSA ON HYVÄÄ
Suomea pienoiskoossa
On olemassa monta Espoota. Espoossa on monta erilaista tapaa asua, elää, opiskella, tehdä työtä ja harrastaa. Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa. Kaupungilla on rannikkoseutu ja 95 järven järviseutu. Etelässä on tiheämpi kaupunkimaisempi yhdyskuntarakenne ja pohjoisempana haja-asutusta ja erämaata.
Espoon nopeasti muuttuessa on pidettävä huolta, että kaupungin monimuotoisuus ja asukkaiden valinnanvapaus säilyvät jatkossakin.
Espoo on Itämeren vehreä rannikkokaupunki
Espoo on Itämeren rantakaupunki. Kaupungilla on lähes 60 km pituudelta merenrantaa, josta huomattava osa on kaupunkilaisten tavoitettavissa. Myös muutama saariston yli 160 saaresta on saaristoliikenteen ansiosta kesäisin kaupunkilaisten vapaasti saavutettavissa. Pentalan kalastajamuseo on pohjoismainen harvinaisuus, jonka eteen valmistelin virkamiesvuosinani lukemattomia investointiesityksiä. Rantaraitin varrella on 11 uimarantaa ja 10 liikuntapalvelujen pienvenesatamaa.
Rantaraitti on hieno ja suosittu, mutta keskeneräinen ja sen palveluissa on vielä parantamisen varaa. Länsimetron varren asukasmäärän kasvaessa Rantaraitin luonto tulee kulumaan ennennäkemättömällä tavalla. Rantaraitti ei riitä. Sinileväesiintymät muistuttavat luonnon haavoittuvuudesta ja myös terveydellisistä uhista, joita ihmisen toiminta Espoossakin Itämerelle aiheuttaa. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen edellyttää viherrakenteen pirstoamisen ja esteiden sijaan viheralueiden kytkemistä toisiinsa.
Espoolaiset asukkaat ja yrittäjät
Espoossa on keskimäärin korkeasti koulutettu, varakas ja hyvinvoiva väestö. Työllisyysaste on hyvä. Asukkaat kokevat kaupungin enimmäkseen turvalliseksi. Asukkaat toimivat aloitteellisina yhteisöissä, yrityksissä ja julkisissa tehtävissä. Uudet asukkaat tekevät kaupungista vuosi vuodelta kansainvälisemmän ja monikulttuurisemman.
Samaan aikaan yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja monenlaisia sosiaalisia ongelmia on yhä enemmän. Mitä suuremmaksi Espoo kasvaa, sitä enemmän on ratkottavana suuren kaupungin ongelmia.
Sivistyskaupunki
Espoolaiset arvostavat hyvää varhaiskasvatusta, yleissivistävää koulutusta ja monipuolisia lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulut, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat lähellä.
Espoolaiset arvostavat myös monipuolisia kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia. Varsinkin kirjastopalvelut ovat erityisen suosittuja. Tapahtumatarjonnan perään ollaan valmiita matkustamaan kauemmaksikin.
Osallistuin Espoon virkamiesvuosinani mm. näyttelykeskus WeeGeen perustamiseen hankkeen ohjausryhmässä ja rakennustoimikunnassa 9 vuoden ajan, Sellon ja Entressen aluekirjastohankkeisiin molempiin 5 vuoden ajan ja Espoonlahden aluekirjaston hankkeen valmisteluun 7 vuoden ajan. Tiedän, että Espoon kaupunginkirjastolla on maailmanluokan palvelunkehittäjät ja iloitsen WeeGeen menestystarinasta ainutlaatuisten kokoelmien kerryttämisessä.
Kaupunginosat ja suuralueet ovat kuitenkin edelleen kulttuuripalvelujen suhteen eriarvoisessa asemassa. Varsinkin Espoonlahti on joutunut odottamaan vuosikymmeniä ilman omaa kulttuuritilaa. Kaupunginteatteri toimii väliaikaisissa tiloissa. Harrastajaryhmillä ja vapaan taidekentän toimijoilla on pulaa asianmukaisista tiloista. Julkiset paikat eivät tarjoa kaupunkimaista näkyvyyttä kaupunkikulttuurille.
Valtion läsnäolo
Valtiolla on ollut pitkään erityisen vahva Espoon hyvinvointia edistävä rooli. Kirjastojen, orkesterien, teatterien, museoiden, liikunnan, varhaiskasvatuksen, nuorison, yleissivistävän koulutuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustusten lisäksi valtion ansiosta Espoossa on Aalto-yliopisto, VTT, Geologian tutkimuskeskus, valtionyhtiö Fortum ja osakkuusyhtiö Neste.
Valtion läsnäolo tuottaa Espoolle huomattavaa vakautta, kauas tulevaisuuteen katsovaa näkemystä, kehityspotentiaalia, verkostoitunutta toimintaympäristöä ja moninaista maailmanluokan asiantuntemusta.
Hyvät naapurit
Espoo hyötyy suuresti pääkaupungin naapureistaan. Pääkaupunkiseutu tarjoaa valtakunnan suurimpana työssäkäyntialueena kaupungin omaa kokoa ja kykyä paljon suuremmat mahdollisuudet. Satamat ja lentokenttä ovat lähellä. Pääkaupungin kulttuuritarjonta kilpailee muiden pohjoismaiden kulttuuritarjonnan kanssa sekä määrässä että laadussa.
Pääkaupunkiseudun jakautuminen moniin itsehallinnollisiin alueisiin tuottaa samalla myös haasteita sopia yhteisistä ratkaisuista. Mm. monet liikenteen, asumisen, terveyspalvelujen, jätehuollon ja kierrätyksen ratkaisut kannattaa tehdä yhdessä.