Olen ehdolla kuntavaaleissa Espoossa numerolla 25.
Kaupungin tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Avaintekijöitä ovat viihtyisät asuinalueet, toimivat monipuoliset lähipalvelut, segregaation torjunta, toimiva liikenne, laadukas koulutus ja lähiluonnon säilyttäminen.
Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kunnanvaltuustoon, joka päättää kunnan strategiasta, taloudesta, palveluista ja päätöksenteon rakenteista. Haluan vastuullista päätöksentekoa ja rohkeaa siirtymää kestävään tulevaisuuteen.
Muutos ei tapahdu odottamalla, vaan toimimalla. Haen kuntavaaleissa aktiivisen kaupunginvaltuutetun tehtävään ja sen lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kulttuurilautakunnan jäseneksi. Olen sitoutunut tekemään espoolaisesta arjesta jokaiselle sujuvampaa, reilumpaa, viihtyisämpää ja kestävämpää.
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025
Ennakkoäänestys on Suomessa 2.–8.4.2025
Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20.
Kuntavaalissa äänestyslipuke on valkoinen.
Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa kautensa 1. kesäkuuta.
*****
Martin Luther King: ”Pahinta ei ole ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.”
Koulutus ja sivistys
Sivistys on pienen kansan turva, totesi jo J.V. Snellman. Maa menestyy kun se panostaa osaamiseen. 1950-luvulta 1980-luvulle Suomen talous nousi, koska ihmisten koulutustaso ja teollisuuden teknologiat kehittyivät kovaa vauhtia rinta rinnan.
Suomen vahvuutena ovat koulutuksen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen osaavat ammattilaiset, joiden ansiosta nuoret saavat hyvät yhdenvertaiset eväät elämään. Korkeatasoinen varhaiskasvatus tarjoaa hyvän alun koulupolulle ja kuuluu jokaiselle lapselle.
Valitettavasti lasten ja nuorten lukutaito ja oppilaiden hyvinvointi ovat heikentyneet. Koulupoissaoloja on mielenterveyssyistä yhä enemmän. Korkeakoulutettujen nuorten osuus on meillä noin kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Haluan että oppimistulokset saadaan jälleen nousuun ja luokkahuoneet rauhoitettua. Koulujen on oltava turvallisia, terveitä ja vetovoimaisia. Oppilaiden tuki on taattava. Haluan, että ryhmäkoot ovat kohtuullisia ja että erityisluokkien ja erityisopettajien määrä on riittävä. Haluan. että jokaiselle lapselle kuuluu oikeus riittävään tukeen ja opetukseen. Haluan että oppimistulokset saadaan jälleen nousuun ja luokkahuoneet rauhoitettua. Koulujen on oltava turvallisia, terveitä ja vetovoimaisia. Oppilaiden tuki on taattava. Haluan, että ryhmäkoot ovat kohtuullisia ja että erityisluokkien ja erityisopettajien määrä on riittävä.
Haluan vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja osoittaa, että haluamme ja kykenemme ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan parempaa maailmaa. Haluan, että jokaiselle lapselle kuuluu oikeus riittävään tukeen ja opetukseen. Haluan, että Espoo on hyvä ja houkutteleva työnantaja opettajille, kouluyhteisöjen kaikille muille työntekijöille ja varhaiskasvatuksen työntekijöille.
Menestyvä yritystoiminta takaa työllisyyden. Haluan, että yrityskasvatusta aloitetaan jo kaikissa kaupungin peruskouluissa.
Lisäksi haluan, että jokainen perhe, lapsi ja nuori tuntee taiteen perusopetuksen kuuluvan heille, ja osallistumisen siihen olevan mahdollista.
Kaupungin väestönkasvu edellyttää kymmeniä uusia päiväkoteja ja useita uusia kouluja. Kaupunkiympäristössäkin voidaan toteuttaa oppimis- ja kasvuympäristöjä, joissa luonto on aidosti läsnä. Luontoyhteys on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Se vahvistaa immuunijärjestelmää, edistää fyysistä aktiivisuutta, lievittää stressiä ja tukee keskittymiskykyä sekä kehittää ongelmanratkaisutaitoja. Luonto myös edistää lasten ymmärrystä ekosysteemeistä ja luo pohjaa kestävämmälle tulevaisuudelle.
Kulttuuri
Orpon hallitus on tehnyt historiallisen suuret leikkaukset taiteen ja kulttuurin rahoitukseen.
Ilman kulttuuria ei ole kansakuntaa. Kulttuuri on kaupungin peruspalvelu. Kulttuuripalvelut ovat oleellinen osa Espoon veto-, pito- ja elinvoimaa. Ne luovat työpaikkoja, edistävät taloutta, kansainvälistä toimintaa, henkistä hyvinvointia, vuorovaikutusta ja lisäävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Luovat alat tuottavat enemmän kuin niitä julkisesti rahoitetaan. Taide- ja kulttuurisektori on huomattava työllistäjä, johon investoidut eurot tulevat moninkertaisina takaisin.
Kulttuurin osuus kuntataloudesta on noin 2,4 % (Kuntaliitto 2024). Tällä pienellä panostuksella tuotetaan huomattavan suurta arvoa kaupungille ja kuntalaisille. Kaupungin tuki kulttuurialalle on tärkeää, sillä se varmistaa kulttuuripalveluiden saatavuuden, tukee innovaatioita ja luovuutta sekä edistää paikallista taloutta ja yrittäjyyttä.
Haluan, että Espoossa kaupunki kompensoi Orpon hallituksen kulttuurilaitosten rahoitukseen tekemät järjettömät leikkaukset. Haluan lisäksi että Espoonlahti saa vuosikymmenien viivyttelyn jälkeen mahdollisimman pian kulttuuritiloja, jotka sisältävät hyvin varustellun esittävän taiteen salin. Haluan, että kulttuurilautakunta kykenee avustamaan kasvavalla tavalla kasvavan kaupungin kulttuuriyhdistyksiä ja taiteilijoita. Haluan, että luoville tekijöille ja järjestöille on saatavilla edullisia tiloja.
Nuorisorikollisuus ja -väkivalta
Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt hälyttävästi.
Tuhopolttoja, rakennuksiin kohdistuvaa väkivaltaa, julkisten paikkojen sotkemista, muiden oppilaiden omaisuuteen puuttumista, katuväkivaltaa, jengiytymistä, rumaa asiatonta kielenkäyttöä. Väkivalta on raaistunut ja teräaseiden kantaminen lisääntynyt.
Koulutuksen ja työharjoittelun ulkopuolella olevien nuorten määrä on liian suuri. Myös nuorten itsemurhien ja huumekuolemien määrä kasvaa. Nuorten tukevaisuususko on romahtanut ja tyytyväisyys elämään laskenut.
Haluan, että perheiden, koulujen, vartijoiden, lähipoliisin, nuorisotyöntekijöiden ja sosiaaliviranomaisten kesken luodaan toimivat ennakoivat käytännöt ja että terapiatakuu taataan alle 29-vuotiaille auttamaan nuoria ja kääntämään kehitys parempaan.
Yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjunnassa kohtaamispaikkojen on oltava houkuttelevia ja toimivia. Haluan, että kaikille nuorille taataan turvattu kasvuympäristö, joka antaa tiloja, harrastusmahdollisuuksia ja yhdessä tekemistä sekä aikuisten läsnäoloa, tukea ja ohjausta.
Kaupunkisuunnittelu
SDP:n ja rakennusliikkeiden tukema Kokoomus on rakentanut systemaattisesti ylikorkeaa, epäviihtyisää ja lähiluontoa järjestelmällisesti tuhoavaa kaupunkia. Haluan kaupunkisuunnittelua, jossa arkkitehtoniset, ekologiset ja kulttuuriset arvot sekä lähipalvelujen tarve otetaan huomioon nykyistä paremmin. Haluan, että kaupunkisuunnittelu tapahtuu paremmassa yhteistyössä asukkaiden ja paikallisten asukasyhdistysten kanssa.
Rakennettu ympäristö on kasvualusta työlle, osaamiselle ja palveluille. Kunnan veto- ja pitovoima paranee, kun panostetaan turvallisiin, terveellisiin ja viihtyisiin kiinteistöihin, sujuviin liikenneyhteyksiin sekä monipuoliseen asuntotarjontaan.
Viisas kaupunkisuunnittelu pienentää päästöjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
Kaupunginosien omaleimaisuus
Espoon monenlaisilla kaupunginosilla ja asuinalueilla on oma historiansa ja profiilinsa. Kaupunginosien erilaisuus on rikkaus. Kaupungin eri alueiden erilaiset identiteetit tulee tunnistaa ja tunnustaa ja antaa kaupungin kukoistaa eri kasvoin. Myös rakennusperintö kannattaa nähdä rikkautena, jonka varaan vahvistetaan kunnan identiteettiä. Rakennettu perintömme on kaupungin, yhteisöjen ja ihmisten identiteetin rakennusaine, joka syntyy alueen erityispiirteistä, historiasta, tarinoista ja muistoista. 76 % suomalaisista sanoo, että kulttuuriperintö lisää asuinalueen viihtyisyyttä ja arvoa.
Arkkitehtuurilla on tärkeä rooli kunnissa niin elinvoimaisuuteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin kuin infrastruktuuriin ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Arkkitehtuuri kuuluu kaikille, ja se on joka päivä läsnä ihmisten arjessa.
Monet kaupungit ja maakunnat ovat laatineet arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tukeakseen paikallista identiteettiä ja alueiden strategista kehittämistä arkkitehtuurin keinoin. Espoo on suurista kaupungeistamme ainoa, jolla ei ole arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa! Siksi haluan, että kaupungin rakennusjärjestyksen tulee sisältää yksilöidyt kaupunginosakohtaiset määräykset siitä, miten rakentamisen edellytetään sopeutuvan naapurustoonsa ja asuinalueen kaupunkikuvaan. Haluan, että täydennysrakentamisen määrä ja laatu tapahtuu kaupunginosien oman paikallisen identiteetin perusteella. Haluan, että kaupunkisuunnittelu asettaa kaupunkikuvalliset laatutekijät, jotka ohjaavat monistetun tylsyyden sijaan viihtyisiin paikallisiin omaleimaisiin lähiympäristöihin.
Kiinnostava kaupunki
Kiinnostava kaupunki vetää puoleensa parhaat opiskelijat, työntekijät ja yritykset. Kiinnostavan kaupungin vetovoima syntyy rikkaasta kulttuurielämästä, monipuolisista palveluista, viihtyisistä ympäristöistä, sujuvasta joukkoliikenteestä ja hyvästä arkkitehtuurista. Haluan, että Espoo kehittyy kiinnostavana kaupunkina. Haluan ekologisesti kestävän kaupungin, joka tarjoaa paitsi viihtyisän elinympäristön myös arvopohjan, joka resonoi nykypäivän osaajien ja yritysten kanssa. Haluan, että että ihmisläheinen lähestymistapa luo kaupunkilaisille yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Palvelu- ja kulttuuriyritykset ovat kaupunkien elinvoimaisuuden ytimessä. Haluan, että kaupunki houkuttelee ja tukee uusia innovatiivisia palvelu- ja kulttuuritoimijoita.
Ilmastonmuutos ja luontokato
Kaupunkisuunnittelun on vastattava nopeasti yhä merkittävämpiin muutoksiin. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt lämpötilan nousuna, sademäärien lisääntymisenä ja ääri-ilmiöiden yleistymisenä. Nämä muutokset asettavat merkittäviä haasteita rakennusten ja maisemien ylläpidolle.
Luontokato etenee nopeasti. Kasvi- ja eläinlajeja häviää niin nopeasti, että puhutaan kuudennesta sukupuuttoaallosta. Haluan kaupunkisuunnittelua, jonka tehtävänä on huolehtia ihmisten lisäksi eläimistä, eliöistä ja koko ekosysteemistä.
Ilmaston lämpeneminen uhkaa ihmisten terveyttä enemmän kuin koskaan. Keskilämpötilan nousu voimistaa sään ääri-ilmiöitä: helleaallot pitenevät ja rankkasateet voimistuvat. Etenkin eteläisen Suomen kaupungit tulevat olemaan nykyistä märempiä. Haluan, että kaupunkisuunnittelussa varaudutaan myrskytuhoihin, homevaurioihin, maan liikkumiseen ja tulvariskeihin.
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Liikakalastus, vilkas laivaliikenne, ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen sekä ilmastonmuutos ja luontokato ovat ajaneet herkän ekosysteemin romahduspisteeseen. Toimia tarvitaan siis nopeasti. Haluan, että ravinteiden ja saasteiden nykyistä virtaamista mereen ja vesistöihin estetään Espoossa entistä paremmin.
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmasosan Suomen ilmastopäästöistä ja rakennusala kuluttaa yli kolmanneksen Suomen luonnonvaroista. Kaupunkien viherrakenteiden väheneminen ja pirstaloituminen on lisännyt luontokatoa myös kaupunkialueilla.
Kaupunkivihreän lisääminen ja turvaaminen auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja luomaan kestäviä kaupunkeja. Viherrakenteet tukevat luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat turvallisia sekä terveellisiä asuinympäristöjä. Varautuminen on kustannustehokasta verrattuna esimerkiksi tulva- tai myrskyvahinkojen korjaamiseen. Haluan, että lähiluonto antaa asukkaille myös tärkeitä paikkoja virkistäytymiseen, liikkumiseen ja vaikkapa lemmikkien kanssa ulkoiluun.
Asumiseen monipuolisuutta, muunneltavuutta ja vaihtoehtoja
Asumisen ihanteet -tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista asuisi mieluiten pientalossa. Silti kerrostaloja rakennetaan yhä enemmän. Vuonna 2023 Espoossa 86 prosenttia uusista asunnoista oli kerrostaloissa.
Tutkimuksen mukaan on kysyntää keskitiiville kaupunkirakenteelle, joka yhdistää väljän ja tiiviin rakentamisen piirteitä ja kyseenalaistaa perinteisen jaon kerros- ja pientaloalueisiin.
Yhteiskunnalliset muutokset, kuten asuntokuntien pienentyminen, yksinasumisen yleistyminen, väestön ikääntyminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä etätyön vakiintuminen luovat muutoksia siihen, miten rakennettua ympäristöä käytämme, ja mitä vaatimuksia sille osoitetaan. Samalla yleistyy monipaikkainen asuminen sekä esimerkiksi lasten vuoroasumisen ratkaisut.
Tarvitaan toimivia asumisratkaisuja eri elämänvaiheisiin. Tarvitaan monipuolista ja muunneltavissa olevaa asuntorakentamista vastaamaan muuttuviin tarpeisiin joustamaan perhekoon, elämäntilanteen ja varallisuuden mukaan.
Haluan, että kaupunkisuunnittelussa mahdollistetaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja maksukykyyn soveltuvia asuntoja ja monipuolinen asuntorakentaminen.
Haluan. että segregaatiota – väestöryhmien eriytymistä – estetään hyvällä kaupunkisuunnittelulla.
Sujuva liikenne
Espoo on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Ennusteen mukaan kaupunki kasvaa vuoteen 2040 mennessä vähintään 75 000:lla asukkaalla. Kasvava kestävä kaupunki tarvitsee toimivan joukkoliikenteen, jonka pääosassa ovat raideyhteydet. Hajanaisen kaupunkirakenteen kaupungissa myös monet toimivat bussiyhteydet ovat välttämättömiä. Espoon Liikennebarometrin mukaan joukkoliikenteen edistämistä kannattaa 94 prosenttia vastaajista ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen puolella on 87 prosenttia vastaajista.
Edellisen valtuuston vuosina Espoon joukkoliikenteessä on investoitu raideyhteyksiin ja runkolinjoihin. Aloittavan uuden valtuuston seuraavina vuosina on syytä keskittyä bussi- ja liityntäliikenteen kattavuuteen ja nopeuteen. On välttämätöntä, että bussilla pääsee helposti kouluihin, päiväkoteihin, terveyskeskuksiin, matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksiin ja kaupallisten päivittäispalvelujen äärelle.
Varsinkin pienten lasten ja koululaisten turvallinen kulkeminen toteutuu parhaiten lähipäiväkoteina ja lähikouluina, joihin on turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen raitit ja lähipolut, jotka palvelevat myös ikäihmisten ja kaikkien asukkaiden liikkumista.
*****
VAALIKONEITA
HAUKILAHDEN SEURA
HELSINGIN SANOMAT
YLE
ILTALEHTI
ILTA-SANOMAT
MTV
TEK
*****
Lahjoita kampanjaani!
Kampanjointiin tarvitaan näkyvyyttä, joka Espoon kokoisessa kaupungissa maksaa.
Mainostaminen on kallista.
Mitä enemmän tukea ehdokkaat saavat, sitä enemmän heillä on varaa mainostaa.
Voit tukea vaalikampanjaani oheisen linkin kautta – pienikin tukesi on erittäin tervetullutta!